Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö

Vuonna 1947 huhtikuun 20 päivänä kokoontui Pyhäjärven kunnan hoitokunnan kutsumana joukko pyhäjärveläisiä eri järjestöjen edustajina ja yksityisinä henkilöinä Vammalaan seurojen talolle keskustelemaan siitä, kuinka voitaisiin saada menetetyn kotiseudun arvokkaat ja rakkaat muistot säilymään tulevien polvien omaisuudeksi. Tilaisuuteen oli saapunut väkeä runsaasti eri seuroista ja yhdistyksistä. Yhteisesti lauletun Karjalaisten laulun jälkeen hoitokunnan puheenjohtaja Vilho Toiviainen ja maisteri Impi Wiika käyttivät alustuspuheenvuorot, joissa ehdotettiin Vpl. Pyhäjärvi-kirjan aikaansaamista. Historiahankkeen eteenpäin viemiseksi valittiin toimikunta , joka kokouksessaan valitsi Vpl. Pyhäjärven historian kirjoittajaksi maisteri Impi Wiika. Kirja valmistui vuonna 1951 ja siitä otettiin 1200 kpl:n painos. Painos myytiin loppuun ja myöhemmin 1970-luvulla siitä otettiin uusi 500 kpl:n näköispainos ja sekin on myyty loppuun.

Samassa huhtikuun 20 päivän kokouksessa 1947 toisena asian otettiin käsiteltäväksi oman pitäjäsäätiön perustaminen. Säätiön eteenpäin vieminen annettiin kunnan hoitokunnan tehtäväksi ja hoitokunta valmisteli asiaa ja kokoontui Vammalaan 18.1.1948 perustamaan säätiötä. Säännön vahvistettiin 25.4.1948 Vpl. Pyhän-Säätiö nimiselle säätiölle. Oikeusministeriö antoi perustamisluvan ja vahvisti säännöt 18.5.1948 ja säätiörekisteriin oma säätiömme merkittiin 16.11.1948. Säätiön tarkoituksen oli karjalaisten ja ensisijaisesti entisten pyhäjärveläisten taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Säätiön hallinnon muodostavat neljä hallituksen jäsentä ja säätiön asiamies ja näille valitut henkilökohtaiset varajäsenet sekä hallintoneuvosto johon alkuun kuului 12 varsinaista jäsentä. Myöhemmin 10.4.1964 sääntöjä muutettiin niin, että hallintoneuvostoon valittiin 6 varajäsentä. Säätiön täyttäessä 50 vuotta 1998 säätiön nimi muutettiin " Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö " nimiseksi.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön yhtenä tärkeimpänä toimenpiteenä on tällä hetkellä kustantaa ja julkaista kerran kuukaudessa ilmestyvää Vpl. Pyhäjärvi-nimistä kotiseutulehteä sekä vastata jonkun sijoituspaikkakunnan karjalaisseuran tai kerhon kanssa Vpl. Pyhäjärvijuhlien vuosittaisesta järjestämisestä.

Lisäksi säätiö tukee perinnetiedon tallentamista erilaisten julkaisujen ja Tyrvään Museon kanssa yhteistyössä. Museoon on talletettu runsaasti pyhäjärveläistä esineistöä. Viime vuosien aikana yhteistyössä museon kanssa on talletettu ja asetettu näytteille runsaasti yli 1000 valokuvaa. Kaikki kuvat on näyttelyjen yhteydessä tallennettu cd-rom levykkeille.

Sankarihauta-alue	Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki	Pyhäjärven vaakuna: Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta, kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi; ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen yläpuolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea pitelee miekkaa, vasen käyrää sapelia; kaikki hopeaa. (kuvaa klikkaamalla saat suuremman kuvan vaakunasta)

Viime vuosina säätiö on tehnyt merkittävää kotiseututyötä kunnostamalla v. 1994 entisellä kotiseudulla olleen sankarihauta-alueen ja paljastamalla sinne Matti Ahvosen suunnitteleman muistomerkin. V. 2003 kesällä ko. muistomerkkiin kiinnitettiin sankarivainajista kertova nimilaatta. Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkiä on kunnostettu useaan otteeseen ja viimeksi heinäkuussa 2003 muistomerkkiin kiinnitettiin alkuperäisen mallin mukaisesti tehty reliefi ja tekstilaatta. Kirkonpaikan ja hautausmaan muistomerkki paljastettiin entisen kellotapulin paikalle v. 2001. Hautausmaalla olevaa vapaussodan muistomerkkiä on myöskin kunnostettu.